Hetki sitten tämä oli hyvinkin ajankohtainen runo. Onneksi maa on jo valkeana ja mielikin siitä johtuen virkeämpi. Mutta ensi syksyä ajatellen tallennan tämän värssyn blogiini.
Sytytä kynttilä.
Sen aika on nyt
kun päivät ovat harmaat
ja illat ovat mustat kuin multa
jota lumi ei vielä ole peittänyt.
Sytytä kynttilä.
Sen aika on nyt
kun päivät ovat kylmät
ja routa peittää maan.
Sytytä kynttilä.
Se tuo valon.
Se tuo lämmön.
Se tuo kauniit ajatukset.
Se tuo enkelit lähellesi.
- Maria Alsted -
---
Ja tässä myös ihana ja tunnelmallinen Hannele Huovin runo aiheeseen liittyen.
Kun on oikein pimeää,
voi pienen tuikun sytyttää,
ja käpertyä peittoon.
Tuikut ikkunalla,
kirja nenän alla,
pieni tuikku säteilee
ja kirja nenän alla.
Kun on oikein pimeää,
voi pienen tuikun sytyttää
ja ystävälle viedä.
Silloin silmiin ystävän
syttyy pieni tähti,
tuikun valo säteilee
ja syttyy pieni tähti.
- Hannele Huovi -
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti